Elämän onnenpolulla kahden kotimaan välillä

Ennen arkeani olivat kymmenet kiirevuodet sinne tänne sännäten. Vuosia pohdin, uskaltaisinko hypätä oravanpyörästä nauttimaan elämän tarjoamista kuplista. 

Jos haluat tietää enemmän uskaliaasta loikastani, lue elämästämme kahdessa hyvin erilaisessa maassa Euroopan vastakkaisilla laidoilla sekä matkaseikkailuistani. 

Tuula-Anneli, yli viisikymppinen melko tavallinen nainen

Kirjoittaja olen minä - Tuula-Anneli. Olen työskennellyt kokopäiväisesti nuoresta tytöstä alkaen. Työnantajia on ollut useita, mutta kaikessa työssäni on punaisena lankana ollut matkailu - välillä ulkomaille, usein luontoon ja aina kun mahdollista - maata tai vesiä pitkin. Viimein lopetin turvallisen päivätyön, opiskelin matkaoppaaksi ja ryhdyin yrittäjäksi. Tyhmääkö? Kenties, mutta tässä näin mahdollisuuden elää omaa elämääni onnellisena.

Todellisuudessa kaikki alkoi 15 vuotta sitten, kun ostimme pienen tilan ja vähän maata Bulgariasta, pienestä Dzhigurovon kylästä, kaukaa Pirinin vuoristosta. En tiedä, uskotko kohtaloon, mutta minä olen varma siitä, että juuri kohtalo ohjasi meidät tuohon ihanaan paikkaan. Senkin seikkailun kerron joku päivä tässä blogissa.

Nyt elämme onneamme eläkkeelle päässeen mieheni kanssa. Tasapainottelemme kahdessa meille rakkaassa maassa, järjestämme aikuisille lapsillemme perheillallisia ja rakastamme kissojamme kahdessa kodissa. Opettelemme selviämään kahdessa kulttuurissa. Senhän pitäisi olla helppoa, kun matkaa Helsingin ja Dzhigurovon välillä on vain vajaat kolme tuhatta km.

Lähde mukaan lukemaan minun elämästäni. Ehkä sinäkin vain kaipaat pientä rohkaisua, että uskallat lähteä etsimään omaa onneasi tai kokemaan matkaseikkailuitasi omalla tavallasi.